Utilizing DSP for IP telephony applications in mobile terminals

Tässä diplomityössä etsitään ja määritellään optimaalinen ohjelmistoarkkitehtuuri reaaliaikaisen puheenkoodauksen mahdollistamiseksi mobiilin laitteen Internet-puheluohjelmistossa. Arkkitehtuurille asetettiin vaatimus, jonka mukaan puhelu ja siihen liittyvä puheen reaaliaikaisuus ei saa rajoittaa tai liikaa kuormittaa laitteen muuta toiminnallisuutta. Työssä käytetty mobiili laite tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää kahta prosessoria. Toinen prosessoreista on tarkoitettu yleisille käyttöjärjestelmille sekä ohjelmistoille ja toinen signaalinkäsittelyoperaatioille. Suunniteltu arkkitehtuuri yhdistää näiden kahden prosessorin toiminnallisuuden ja mahdollistaa reaaliaikaisen puheenkoodauksen (sekä toisto että äänitys) mobiliisissa laitteessa. Arkkitehtuuri toteutettiin ja sen suorituskykyä arvioitiin erilaisilla mittauksilla ja parametreilla. Havaittiin, että toteutus suoriutuu erinomaisesti sille asetetuista vaatimuksista. Todettiin myös, että käytettäessä ainoastaan laitteen yhtä prosessoria reaaliaikavaatimus ei täyty. Tämä johtuu puhekoodekin matemaattisesta kompleksisuudesta ja laitteen rajoitetuista ominaisuuksista. Työn aikana jätettiin kaksi patenttihakemusta.In this thesis, an optimal software architecture is studied and defined for enabling a real-time speech coding scheme in an Internet telephony application of a mobile terminal. According to a requirement set for the architecture, a phone call and the related real-time speech coding shall not limit or overload other functionality of the terminal. The mobile terminal utilized in this thesis provides a potential to take advantage of the efficiency of a dual core processor. One of the processors is designed for general purpose operating systems, and the other one for signal processing operations. The designed software architecture combines the functionality of these processors and enables real-time speech coding (both playback and capture) in the device. The architecture was implemented and its performance was evaluated with different measurements and parameters. It was observed that the implementation outperforms the requirements set. It was also confirmed that the performance of the general purpose processor is inadequate for real-time operations with the chosen speech coder/decoder. Two patent applications were filed by the author during the writing of this thesis

Varallisuuden kartuttaminen teknologian avulla: Asumma-asumisoikeuspalvelu

In this thesis, an overview of Germany’s housing market is presented, and homeownership as a vehicle for private wealth building is discussed. Different international alternative or fractional homeownership models are studied and based on these, a rent-to-own home financing solution is proposed. The rent-to-own model developed in this thesis is able to enable aspiring homeowners to start purchasing their apartment gradually while keeping their debt-level at zero. This model is considered attractive compared to bank financing where the mortgage or the debt exceeds the apartment’s market price. The benefits of this model for the financial institutions and real estate companies are also provided. This thesis describes the author’s home financing venture Asumma, its financial technology or fintech product, team, planned sales and marketing activities, and compares it to the existing financing options. This thesis concludes that rent-to-own models can support private wealth building and can give more people an earlier access to homeownership than a bank mortgage would enable.Tässä opinnäytetyössä esitellään yleiskuva Saksan asuntomarkkinoista sekä keskustellaan asunto-omistajuudesta työkaluna oman pääoman kasvattamiseen. Työssä tutkitaan erilaisia kansainvälisiä vaihtoehtoisia tai osaomistukseen perustuvia asuntorahoitusmuotoja sekä näiden perusteella ehdotetaan ns. rent-to-own-mallia, jossa vuokralainen kasvattaa omistustaan kuukausittain. Ehdotetun mallin avulla asunnon omistajaksi pyrkivä aloittaa ostaa asumaansa asuntoa kuukausittain ilman asuntolainaa. Malli voi olla kiinnostava verrattuna pankkilainaan, jossa lainaosuus vastaa tai ylittää asunnon markkina-arvon. Myös mallin eduista finanssialan instituutioille ja kiinteistösijoitusyhtiöille keskustellaan. Tämä opinnäytetyö kuvaa sen tekijän Asumma-asuntorahoituspalvelun, sen finanssiteknologia- eli fintech-tuotteen, tiimin, suunnitellut myynti- ja markkinointitoiminnot sekä vertaa palvelua olemassaoleviin rahoitusvaihtoehtoihin. Työn johtopäätös on, että rent-to-own-mallit voivat mahdollistaa oman varallisuuden tai pääoman kasvattamisen, koska mallit takaavat nopeamman pääsyn asunto-omistajuuteen pienemmillä tuloilla tai pienemmällä alkupääomalla kuin mitä asuntolaina mahdollistaisi

Recovery of labelled nitrogen by a grass crop grown for paper and energy

VokKVAMK

The fate of 15N-labelled nitrogen applied to reed canary grass

EUR 19227 ENvokKV

Plant recovery of 15N-labelled nitrogen applied to reed canary grass grown for biomass

Reed canary grass (Phalaris arundinacea L.) is a potential crop for production of bioenergy and biomass in northern Europe.vokKVAmk

Ruokohelven lannoitetypen hyväksikäyttö

VokKVAMK

Timing incorporation of different green manure crops to minimize the risk of nitrogen leaching

Kun viherlannoituskasvusto muokataan maahan, voi kasvusto sisältää suuria määriä typpeä. Etenkin palkokasveja sisältävien kasvustojen typpipitoisuus on korkea, jolloin typen vapautuminen on edullisissa olosuhteissa nopeaa. Viherlannoituksen typen saaminen tehokkaasti seuraavan kasvin käyttöön on paitsi taloudellisesti kannattavaa, suotavaa myös typen huuhtoutumisen vähentämiseksi. Tutkimus sai alkunsa viherkesantoalan voimakkaasti kasvaessa 1990-luvun alussa, ja perustuukin erilaisiin viherkesannon toteuttamisvaihtoehtoihin tavanomaisessa viljanviljelyssä. Aiempien tutkimustulosten mukaan viherlannoitteen muokkausajankohta vaikuttaa typen vapautumiseen ja huuhtoutumiseen. Tässä tutkimuksessa haettiin parhaita ajankohtia typpipitoisuuksiltaan erilaisten kasvustojen muokkaamiseen. Seitsemässä kokeessa MTT:n neljällä tutkimusasemalla yksivuotisena viherkesantona kasvaneet ruisvirna, puna-apila ja westerwoldin raiheinä sekä tuleentuneena korjatun ohran sänki ja puintijäte kynnettiin maahan aikaisin tai myöhään syksyllä (vaihdellen syyskuun alusta marraskuun alkuun) tai keväällä ennen kylvömuokkausta. Kyntöjen vaihtoehtona kasvustot muokattiin maahan kyntämättä keväällä ennen varsinaista kylvömuokkausta. Viherkesannon syyskynnön viivyttäminen vähensi typen huuhtoutumisriskiä. Kynnön viivyttämisestä oli sitä enemmän hyötyä, mitä typpipitoisempaa kasvusto oli. Etenkin virnan aikainen kyntäminen aiheutti suuren huuhtoutumisriskin, sillä kasvimassan korkean typpipitoisuuden lisäksi virnakasvuston kokonaistyppimäärä oli suuri. Ohran sängen kyntöajankohta vaikutti melko vähän typen huuhtotumisriskiin. Niinpä maatilan syyskynnöt kannattaa aloittaa sängiltä ja päättää typpipitoisimpiin viherkesantoihin. Kevätkyntöä voidaan käyttää myöhäisen syyskynnön ohella huuhtoutumisen hillitsemiseen savimaita lukuunottamatta. Myös kyntämätön perusmuokkaus keväällä vähensi typen huuhtoutumista, mutta haittasi usein seuraavan viljan kasvua. Niissä kokeissa, joissa maan typpipitoisuus oli poikkeuksellisen korkea, typen huuhtoutumista hillittiin parhaiten kasvattamalla kesantovuonna typpilannoittamatonta westerwoldin raiheinää.Seven field trials at four research sites were carried out to study the effect of incorporation time of different plant materials on soil mineral N content during two successive seasons. Annual hairy vetch (Vicia villosa Roth), red clover (Trifolium pratense L.), westerwold ryegrass (Lolium multiflorum Lam. var. westerwoldicum) and straw residues of N-fertilized spring barley (Hordeum vulgare) were incorporated into the soil by ploughing in early September, late October and the following May, and by reduced tillage in May. Delaying incorporation of the green manure crop in autumn lessened the risk of N leaching. The higher the crop N and soil NO3-N content, the greater the risk of leaching. Incorporation in the following spring, which lessened the risk of N leaching as compared with early autumn ploughing, often had an adverse effect on the growth of the succeeding crop. After spring barley, the NO3-N content of the soil tended to be high, but the timing of incorporation did not have a marked effect on soil N. With exceptionally high soil mineral N content, N leaching was best inhibited by growing westerwold ryegrass in the first experimental year.vokKVAViherlannoituskasvuston kynnön viivyttäminen vähentää typen huuhtoutumist

The effect of incorporation time of different crops on the residual effect on spring cereals

Huoli viherlannoitustypen kohtalosta maahan muokkaamisen jälkeen synnytti tarpeen selvittää sopivinta muokkaamisen ajankohtaa. Vaikka maan typpimääritykset antavatkin käsityksen muokkausajankohdan suorasta vaikutuksesta huuhtoutumisriskiin, vasta seuraavat kasvukaudet täydentävät tiedon ajoituksen onnistumisesta. Pieni seuraavan kasvin sato lisää välillisesti ravinteiden huuhtoutumisriskiä, koska ravinteiden ottaminen maasta on vähäisempää suuren sadon tuottavaan kasviin verrattuna. Kahdesta typen huuhtoutumisriskiä vähentävästä muokkausajankohdasta tulee viljelyn kannattavuuden vuoksi valita se, joka antaa paremman satovaikutuksen. Tutkimus perustuu viherkesantovaihtoehtoihin tavanomaisessa viljanviljelyssä. Aiempien tutkimustulosten osoitettua viherlannoitteen muokkausajankohdan vaikuttavan typen huuhtoutumiseen ja hyväksikäyttöön yleensä, haettiin tässä tutkimuksessa parhaita ajankohtia typpipitoisuuksiltaan erilaisten kasvustojen muokkaamiseen. Seitsemässä kokeessa Maatalouden tutkimuskeskuksen neljällä tutkimusasemalla yksivuotisena viherkesantona kasvaneet ruisvirna, puna-apila ja westerwoldin raiheinä sekä tuleentuneena korjatun ohran sänki ja puintijäte kynnettiin maahan joko aikaisin tai myöhään syksyllä (vaihdellen syyskuun alusta marraskuun alkuun) tai keväällä ennen kylvömuokkausta. Kyntöjen vaihtoehtona kasvustot muokattiin maahan myös kyntämättä keväällä ennen varsinaista kylvömuokkausta. Syyskynnöt johtivat hyvään seuraavaan ohrasatoon luotettavammin kuin kevätkyntö tai kevennetty muokkaus keväällä. Kevätkyntöä voidaan kuitenkin käyttää typen huuhtoutumisen välttämiseksi lukuun ottamatta savimaita, joilla se selkeästi pienensi ohran jyväsatoa. Erityisesti raiheinän ja puna-apilan kevennetty muokkaaminen maahan keväällä pienensi usein samana keväänä kylvetyn ohran jyväsatoa. Muokkauksen vaikutus kauran jyväsatoon toisena kasvukautena muokkausten jälkeen vaihteli, eikä mitään muokkausmenetelmää voida sen perusteella pitää muita parempana. Aikaisemmin julkaistussa, maan mineraalitypen määriä selvittäneessä tutkimuksen osassa päädyttiin suosittelemaan kynnön viivyttämistä typen huuhtoutumisen vähentämiseksi. Jyväsatojen perusteella syyskynnön viivyttäminen ei vaaranna viljelyn kannattavuutta. Lokakuun olosuhteita tulee kuitenkin seurata, jotta vältetään maan rakenteen vaurioittaminen kyntämällä liian märissä oloissa. Kokeissa kasvustolliset ruudut olivat syksyllä kynnettäessä selkeästi kuivempia kuin sängellä olevat. Kun muokkausajankohdan vaikutus maan mineraalitypen määrään oli lisäksi pieni viljan jälkeen ja kasvoi viherkesannon typpipitoisuuden kasvaessa, kannattaa maatilan syyskynnöt aloittaa sängiltä ja päättää typpipitoisimpiin viherkesantoihin.The effect of the time of incorporation of different green manures and barley residues on the grain yield of spring cereals in two successive seasons was studied in seven field trials. Annual hairy vetch (Vicia villosa Roth), red clover (Trifolium pratense L.), westerwold ryegrass (Lolium multiflorum Lam. var. westerwoldicum) and straw of spring barley (Hordeum vulgare L.) were incorporated into the soil by ploughing in early September, late October and the following May, and by reduced tillage in May. Spring barley was established in the following spring, and spring oats (Avena sativa L.) one year later. In general the grain yield of spring barley after legumes was similar to that after barley, in spite of the fact that N fertilization was reduced by 40 kg ha-1. The two autumn ploughing treatments resulted in a good yield of spring barley more reliably than did the spring incorporations. Because delayed autumn ploughing did not decrease the grain yield, a delaying procedure can be recommended for its potential of decreasing nitrogen leaching. Spring ploughing could be used on all but clay soils. Incorporating ryegrass or red clover in spring by using reduced tillage often decreased the grain yield of barley. Timing of incorporation did not have a consistent effect on the grain yield of oats in the third experimental year.vokKVASyyskyntö on luotettava tapa muokata kasvimassa maaha